Vielähän siihen on aikaa, että oma vauva tupsahtaa maailmaan - vai onko?
Huomenna on perätiliasen kääntöyritys. En itse kääntöä jännitä. Mutta kuitenkin sen lopputulemaa.
Vinkkinä olen saanut, että moni on varmuudeksi pakannut mukaansa kotiutumisvaatteet (jossain sairaaloissa kehotetaankin näin tekemään), vaikka synnytyksen käynnistyminen (kääntöyrityksen aikana, tai sen jälkeen) siltä istumalta onkin pieni todennäköisyys.
Ajattelin, että noh eiväthän ne vaatteet ja kassit autossa mitään paina. Epämääräisten painoarvioiden johdosta yrittin kaivella pienimpiä vaatteita mitä kaapista löytyy. Kokolaput eivät mielestäni kerro koko totuutta (antavat tietysti hyvää osviittaa) mutta osa 60cm vaatteistani vastaa enemmän 50cm ja toisinpäin. Näin siis vaan mittailemalla yritin löytää sopivan kokonaisuuden. Tunnustan - jossain kohtaa turhamaisuuteni nosti päätään ja aloin miettiä, että mitkä vaatteet sopivat yhteen. Tärkeintä kuitenkin on, että lapsi siirtyy lämpöisenä sisätilasta sisätilaan.
Ja kaiken kukkuraksi, kun luulin jo selvinneeni urakasta, muutama ihastuttava vaate olikin vielä pyykkipinossa. Joten pitikin mielessä alkaa mallailla, uusia kokonaisuuksia. Ehkä siirrän vaatteilla koreilun pinokaiselleni, kun en itse siinä niin hyvä ole.
Ajatuksenani on, että päällimäiseksi vedettäisiin äitiyspakkauksen haalari. Mutta se näyttää niin kamalan isolta! Onkohan mukaan pakattava kuitenkin pienempi haalari tai takki ja housut jotka kaapistani löytyvät. Miten te muut, oletteko kotiutuneet pienokaisen kanssa äitiyspakkauksen haalarissa?
Niin ja mukaanhan tietysti pakattiin vielä kestovaippa (joita olen ajatellut käyttäväni) ja kertakäyttövaippa, muutama rasvapönikkä ja puteli.
Ja tietysti pitäisi osata myös miettiä mitä itselle haluaisi kotiutumisvaatteiksi laittaa.
Onhan tässä vielä loppuilta aikaa kehitellä mukava ja ei puristava asukokonaisuus myös itselle.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Jätä kommentti, julkaistaan kun olen tarkistanut.