Blogissa seurataan allekirjoittaneen elämää rouvana ja äitinä.

1. maaliskuuta 2016

4 päivää vaimona

Takana on 4 päivää vaimo-elämää. Kaikki ovat kyselleet: "miltä nyt tuntuu ?". En ole muuta osannut vastata, kuin "ei miltään".
Elämähän ei ole millään tavalla muuttunut tuosta tahdon-sanasta. No- Tietysti jotkin asiat tulevat helpottumaan, kun papereita ei tarvitse avopuolisoina pyöritää. Mutta tosiasia on, että tähänkin päivään mennessä ollaan eletty kuin aviopari. Samat ilot ja surut, voitot ja tappiot on jaettu. Ja niin tullaan jakamaan jatkossakin.

Se miksi me mentiin naimisiin oli meille jotenkin selviö, hetki tuntui juuri oikealta, varattiin maistraatti "ruokatunnille" ja todistajien ja muutaman läsnäolian lämmössä sanoimme toisillemme tahdon. Yksinkertaista ja ihanaa.

Kaikki tätä päätöstämme eivät ole ymmärtäneet. Osa on pitänyt sitä kiirehtimisenä. Oma mielipide asiaan on se, että me on tallattu menemään eteenpäin koko yhdessäolomme aika omalla tyylillämme. Välillä olemme kiirehtineet pää kolmantena jalkana ja sitten taas toisissa hetkissä olemme maanneet sohvalla liikuttamattakaan eväämme. Tiukoissa paikoissa ystävyys punnitaan, ja onneksi lähipiiristämme löytyykin sydämellisiä ja onnestamme aidosti iloisia ihmisiä. Ja niitä ihmisiä elämän tuiskeissa tarvitaankin.

Vaikka menimmekin naimisiin hyvin pienen porukan läsnäollessa on ollut selvää se, että kutsuvierasmäärältään isommat juhlat tulisi myös järjestää. Mielestäni kaikkia ilon hetkiä on ihanaa juhlia lähipiirin, suvun ja ystävien kanssa. Viikon varoitusajalla näitä juhlia ei järjestetty vaan juhlista haaveilu sai muuttua suunnitteluksi, koska yllättäen olimmekin jo naimisissa.


Tämän blogin kirjoitus on pitänyt alkaa jo ajat sitten, mutta en koskaan halunnutkaan paljastaa ajatuksiani siitä, milloin menisin naimisiin. Näin ääneen sanottu ja kirjoitettu asia olisikin voinut muodostua paineeksi, että nyt on mentävä, kun tästä on jo puhuttu. Halusinkin säästää mietteet ja haaveet minun ja mieheni välisenä asiana.

Nyt kun naimisiinmenon paineesta ja jännityksestä on päästy, on ihanaa päästä suunnittelemaan ja ideoimaan ja lopulta järjestämään juhlia. Ja näin haluan blogin avulla jakaa riemuja ja takapakkeja juhlasuunnitteluista kirjoitusten ja kuvien avulla kaikken tuttujen ja tuntemattomien kanssa. 

Tervetuloa seuraamaan matkaani vaimona, joka haluaa järjestää mielestään täydelliset juhlat.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Jätä kommentti, julkaistaan kun olen tarkistanut.