404 pv Vaimona - Vauva tulee - olenko valmis?

Päivät alkavat käymään pikkuhiljaa vähiin ja itselle piti tunnustaa, että nyt on pakko alkaa siivoamaan! Joka päivä on yritetty ahertaa siisteyden ja vauva-juttujen eteen. Valmiiksi on saatu wc-vauvanurkkaus. Meillä siis lapsukainen aluksi tulossa samaan makuuhuoneeseen nukkumaan pinnasänkyyn. Hyvän unirytmin (ja luoton itseeni) saavutettua siirtyisi sitten toiseen huoneeseen, jota en kyllä vielä ole ehtinyt remppailla vauvaa varten.

Makuuhuoneemme yhteydessä oleva wc muutti ilmettään aivan totaalisesti. Omat putelini ja purnukkani (plus miljoonat hiusklipsut) saivat siirtyä vauvajuttujen tieltä.

Vaipanvaihto alustana meillä on vanerinen leipurinalusta. Ompelin itse pehmusteen, vanhasta petauspatjastastamme. Vaaleansiniset säilytykorit ostin vartavasten ikeasta ja jo aiemmin ostetut valkoiset metallirasiat samasta paikasta löysivät paikkansa säilytysjärjestelmästä.

kaikki vielä paketeissaan.

 

Nyt tuntuu, että tuota tavaraa on ihan hirveästi! Mutta kai kaikki paikkansa löytävät, kun vihdoin pääsee viettämään arkea vauvan kanssa. Ja tosiaan pieni sananen noista tarvikkeista. Olen ostanut itse yhden paketin rintaliivinsuojia, tutin (kuva alla) ja nännikumit. Niin ja tietysti kestovaippoja ostin käytettynä muutaman isomman satsin.
Kaikki muu on kerääntynyt ilmaisista tuotteista kuten Lastentarvikeliikkestä saatavasta BabyBoxi.sta, K-ketjusta saatavasta Libero-laukusta. Tietysti Kelan äitiyspakkauksen mukana tuli paljon kaikkia tarvikkeita ja BabyShowereillani yllätyslahjan muodossa tuli myös paljon kaikkea tarpellista. Voin tunnustaa, että oikeastaan en edes tiedä puuttuuko minulta vielä jotain tarpeellista tai onko jotain tarpeetonta ihan liikaa. Mutta sen annan selvitä ensimmäisten viikkojen aikana, kun olemme kotiutuneet takaisin sairaalasta.

Meillähän pinnasänky tuli ostettua käytettynä jo syksyllä, ja ensin sitä säilytettiin lämpimässä autotallissamme. Jouluna sänky kannettiin yhteistuumin yläkertaan (nauroin että meillä on nyt jouluseimi ihan omasta takaa) ja siinä sohvan takana olohuoneessa se vieläkin nököttää. Sänky on täyspuuta, joten vaikka kuinka sen maagisesti haluaisin paikalleen yksin siirtää, ei se minulta enää onnistu. Toivon, että se on siirtynyt viimeistään oikealle paikalleen siinä vaiheessa, kun sairaalasta olisin valmis vauvan kanssa kotiin palaamaan.

Koska pinnasänky on isompi kuin tavalliset pinnikset, tein itse vanhasta verhokapasta suojuksen reunaan, lisäki suojus peittää kätevästi itse tehtyä korokepohjalevyä ja sängyn rungon rumana näkynyttä väliä. 
Makuuhuoneessamme paikka sängylle on jo valmiina ja jo koristeltunakin. BabyShowereista saatu It´s a BOY - viiri pääsi ryijyyn kiinni ja reunoille ripustin verhot. Kehujen innoittamana ostin lidlistä ison vartalotyynyn, jota voisin käyttää imetyksessä apuna. Ja olipa tyynyliinakin jo valmiiksi sävysävyyn!

Paikka valmiina - missä sänky?

Miltä teillä muilla näyttää, onko valmistelut vielä ihan puolitiessään? Ja vinkkaa jos tuntuu, että minulta voisi puuttua jokin must have-vauvatavara!

51 pv vaimona - Hiljaiseloa

Nyt on ollut myllerryksiä omassa elämässä, lähinnä töihin liittyviä kiireitä. Ajatus ei ole jaksanut pysähtyä miettimään naimissa oloa tai mitään mikä voisi liittyä blogiin. Mutta nyt ollaan taas kartalla. Tänään vietetään työkaverini läksiäisiä ja näin aamupäivä on ihanaa vapaa-aikaa. Ajatus saa leijua vapaana ja teksti voi virrata.

Kuluneella viikolla olen saanut yllättäviä onnentoivotuksia avioliittomme johdosta. Myös muutamaan kiitos/naimisiinmenoilmoitus-korttiin on vastattu. Eli hymyn aihetta on ollut. On ihana huomata, että korttien lähettäminen on herättänyt vastaanottajissa kiitosta ja onnea. Sehän päällimäisenä onkin ollut ajatuksena. Menimme niin yllättäin ja salaa naimisiin, että en halunnut kenenkään pahottavan mieltään siitä, että heitä ei oltu kutsuttu pieneen juhlaseurueeseen.

Kevään ilmoitellessa itsestään ajatukset kääntyvät kevätsiivoukseen. En siitä erityisemmin nauti, asunnossamme kun on monta neliötä ja koira osaa ajoittaa karvanvaihtonsa hyvään saumaan. Joten aloitinkin helpoimmasta osiosta. Vaatehuoneeni siivouksesta. Olen jo kuunnellut hetkisen narinaa siitä, että minulla on aivan liikaa vaatteita. Ehkä saatan tunnistaa tämän seikan, rekissä roikkuu aika monta kolttua. Otinkin siksi kirpparipöydän ja laitoin isot pinot vaatteita kirppari-kasaan. Olisikin ihanaa, jos saisi kaikki vaatteet kaupaksi ja saisi palkaksi muutaman roposen säästöpossuun.

Rahankeräys onkin hyvin ajankohtainen aihe. Vajaan vuoden kuluttua possusta pitäisi löytyä tarpeeksi rahaa, että saataisiin kunnon juhlat kasaan. Aiemmin puhuinkin vieraiden määrästä ja siitä aiheutuvista kuluista. Viikolla ystäviäni tavatessa tajusin, että olen unohtanut listata kutsuvieraslistaan muutamia tärkeitä, kutsuttavia henkilöitä. Joten vieraslista vaan turpeaa kun pullataikina. Mutta annetaan turvota vielä tässä vaiheessa, vaikeita päätöksiä teen vasta loppuvuodesta, jos joudun jostain syystä rajaamaan porukkaa.