Blogissa seurataan allekirjoittaneen elämää rouvana ja äitinä.

Näytetään tekstit, joissa on tunniste Kotiutumisvaatteet. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Kotiutumisvaatteet. Näytä kaikki tekstit

8. huhtikuuta 2017

407 pv Vaimona - Sairaalakassi osa. 2

Vähiin käy - ennen kun loppuu
Sanotaanko nyt näin, että ensimmäisen sairaalakassin sisällön saatoin pakata vähän kiireellä. Taka-ajatuksena oli siis, että jos jostain kumman syystä ensimmäisessä kääntöyrityksessä olisi tapahtunut jotain, olisi minulla kassi mukana autossa. Nyt olen sitä samaista kassia ajeluttanut jo monta viikkoa ja kilometriä edestakasin kodin ja sairaalan, kaupan ja kyläpaikkojen välillä.

Viimeisen kontrollikäynnin jälkeen päätin, että nyt laitetaan nyssykät ruotuun ja kasataan se oikea ja järkevä sairaalakassi. (jos minun ajatusmaailmallani sellaisen aikaiseksi saa..)

Päätin siirtää vauvan kotiutumisvaatteet turvakaukaloon, jonka mies saa tuoda tullessaan. Vasta, kun pääsisimme kotiutumaan. Sää on edelleen vaihdellut hyvin kylmästä hyvin lämpimään, siksi laitoin mukaamme äitiyspakkauksen haalarin. Mukana on aivan ihana lippapipo ja vaatteet. Kuvan oton jälkeen äitini toi vielä ihanan nallepeiton, jonka aion ottaa myös mukaan. Toiseen kassiin pakkasin sukkia ja lapasia, joista sitten valiutuu kotiinlähtiessä parit.

Liberolaukkua päätin hyödyntää vauvatavaroihin. Mikä sitten lienee sairaalassa tarpeellista ja mikä ei niin se on sitten tyystin eri asia. Kestovaippa ja muutama kertis päätyivät mukaan. Muutama rasva-puteli ja purnukka. Vaatteita siltä varalta, että olemme sairaalassa hetken pidempää, ja muutamia vieraita käy meitä katsomassa. Halusin, että minulla on mahdollisuus pukea vauvan päälle oma pusero vierailun ajaksi. Otin senkin vuoksi vaatteita mukaan, sillä viime kerta, kun aivan pienokaista olen pukenut on - noh monen vuoden takaa. Pitää siis reipastua sairaalassa, ja tuntea että ei se lapsi rikki vaatteiden vaihdossa mene. Lisäksi rintaliivinsuojuksia ja nännikumit pakkasin tuohon kassiin.

Pitikin sotkea vielä syntymäkortit, jos vaikka joku tuttu eksyy blogiin!
Omaan kassiini pakkasin lämpöisä juttuja. Inhoan ajatusta, että minulla olisi kylmä! Nimittäin sairaalassa käyrillä käydessäni olisin tarvinnut villasukat ja peiton päälleni. Noh mukana on tietysti kotiutumisvaatteet. Löysät housut ja paita. Imetysliivit ovat vielä ostamatta, mutta sen yritän korjata ensiviikolla! Muutama pari isoja villasukkia, fleece-kylpytakki, lämpöpeitto, lämpöpussi (jo ihan ajatellen mahdollsia supistuskipuja helpottamaan) Ja muutama puteli ja purnukka ja hygieniatarvike. Suklaalevyn pala (ja kuvasta puuttuu viel miehelle oma suklaalevy) Niin ja tietysti paperia ja kynät, sekä syntymäkortit, jotka ajattelin täytellä laitoksella valmiiksi saakka ja lähettää.

Kuvasta puuttuu vielä neuvolakortti, kamera ja kännykkä, ne päätyvät pieneen käsilaukkuun, koska niitä tarvitaan vielä tässä odottelu-aikanakin.

20. maaliskuuta 2017

388pv Vaimona - Kotiutumisvaatteet

Vielähän siihen on aikaa, että oma vauva tupsahtaa maailmaan - vai onko? 

Huomenna on perätiliasen kääntöyritys. En itse kääntöä jännitä. Mutta kuitenkin sen lopputulemaa. 


Vinkkinä olen saanut, että moni on varmuudeksi pakannut mukaansa kotiutumisvaatteet (jossain sairaaloissa kehotetaankin näin tekemään), vaikka synnytyksen käynnistyminen (kääntöyrityksen aikana, tai sen jälkeen) siltä istumalta onkin pieni todennäköisyys. 

Ajattelin, että noh eiväthän ne vaatteet ja kassit autossa mitään paina. Epämääräisten painoarvioiden johdosta yrittin kaivella pienimpiä vaatteita mitä kaapista löytyy. Kokolaput eivät mielestäni kerro koko totuutta (antavat tietysti hyvää osviittaa) mutta osa 60cm vaatteistani vastaa enemmän 50cm ja toisinpäin. Näin siis vaan mittailemalla yritin löytää sopivan kokonaisuuden. Tunnustan - jossain kohtaa turhamaisuuteni nosti päätään ja aloin miettiä, että mitkä vaatteet sopivat yhteen. Tärkeintä kuitenkin on, että lapsi siirtyy lämpöisenä sisätilasta sisätilaan. 

Ja kaiken kukkuraksi, kun luulin jo selvinneeni urakasta, muutama ihastuttava vaate olikin vielä pyykkipinossa. Joten pitikin mielessä alkaa mallailla, uusia kokonaisuuksia. Ehkä siirrän vaatteilla koreilun pinokaiselleni, kun en itse siinä niin hyvä ole.
 
Ajatuksenani on, että päällimäiseksi vedettäisiin äitiyspakkauksen haalari. Mutta se näyttää niin kamalan isolta! Onkohan mukaan pakattava kuitenkin pienempi haalari tai takki ja housut jotka kaapistani löytyvät. Miten te muut, oletteko kotiutuneet pienokaisen kanssa äitiyspakkauksen haalarissa?

Niin ja mukaanhan tietysti pakattiin vielä kestovaippa (joita olen ajatellut käyttäväni) ja kertakäyttövaippa, muutama rasvapönikkä ja puteli. 

Ja tietysti pitäisi osata myös miettiä mitä itselle haluaisi kotiutumisvaatteiksi laittaa.
 Onhan tässä vielä loppuilta aikaa kehitellä mukava ja ei puristava asukokonaisuus myös itselle.